Kun Suomen talous lähtee uuteen nousuun, tarvitaan yrityksissä oikeanlaista osaamista ja innovaatioita sekä nykyistä pidempiä työuria. Työhyvinvointiosaamisesta voi syntyä yrityksille merkittävä kilpailuetu, kun talouden nousukiidossa kilpaillaan osaajista.
Kun talous lähtee nousuun, moni yritys pohtii, kuinka motivoida kokeneet työntekijät jatkamaan työelämässä pidempään ja kuinka luoda olosuhteet, jotka houkuttelevat nuoria osaajia hakeutumaan yritykseen - ja viihtymään siellä.
Hyvinvoiva työyhteisö houkuttelee nuoria osaajia ja pitää vanhat konkarit edelleen työelämässä. Kun työssä on imua, työn tekemisen edellytykset ovat kunnossa ja johtaminen selkeää, vapautuu osaajilta voimavaroja vahvistaa yrityksen kilpailukykyä ja luoda innovaatioita. Innovaatioiden pahin vihollinen on huonosti organisoitu työ ja ainainen kiire.
Haastavaksi kilpailukyvyn turvaamisen tulevaisuudessa tekee se, että työvoiman ikääntyminen jatkuu vielä pitkälle tulevaisuuteen. Samalla on sopeuduttava toistuviin muutoksiin, päivitettävä osaamista ja tehtävä parempaa tulosta. Myös työntekijät kohdistavat työn sisältöön ja johtamiseen uudenlaisia odotuksia.
Tämän haastavan yhtälön ratkaisuun kulminoituu se, miten hyvin ihmiset jaksavat työssään ja miten heitä johdetaan.
Työhyvinvointi tuo yrityksille selvää säästöä
Henkilöstön hyvän työkyvyn taloudellisia vaikutuksia pystytään laskemaan esimerkiksi sairauspoissaolojen perusteella. Varman ja If:n sairauspoissaololaskurin mukaan pienetkin sairauspoissaolojen vähennykset voivat tuoda merkittäviä säästöjä.
Jos sairauspoissaoloprosentti laskee vaikkapa 200 työntekijän palvelualan yrityksessä viidestä prosentista neljään keskipalkan ollessa 2 500 euroa kuukaudessa, säästöjä syntyy vuodessa yhteensä 274 000 euroa. Jos poissaolot vähenevät kaksi prosenttiyksikköä, säästöt nousevat jo 526 000 euroon.
Kustannussäästöjen mahdollisuutta tukee Ruotsissa kokeiltu 80-90-100-ikäjohtamisen laskentamalli, jonka taustalla on konsultti Nils Fribergin Ruotsin Vattenfallille kehittämä malli sekä siitä saadut tulokset. Malli perustuu ajatukseen, että 80 prosenttisesta työpäivästä kertyy 90 prosenttia palkkaa ja 100 prosenttia eläkettä. Mukana olivat yli 58-vuotiaat työntekijät. Ruotsin tapauksessa työurat pitenivät yhdeksässä vuodessa 4,3 vuodella, kun eläkkeelle jäätiin keskimäärin hieman yli 63 vuoden iässä.
Suunnittelemme vastaavan mallin kokeilua Suomessa, sillä tulokset ja ihmisten kokemukset ovat lupaavia. Malli laski Ruotsin tapauksessa sairauspoissaoloprosenttia kuudessa vuodessa 4,5 prosentista 2,9 prosenttiin. Se ennakoi, että kyseisellä mallilla voidaan saada merkittäviä säästöjä myös suomalaisissa yrityksissä.
Lähde: Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma
|
