LuontaisTerveys
Kunta: Toimiala: Hakusana:  
Uusi haku

Uutiset

Takaisin

Tunne pulssisi
Tunne pulssisi

Manuaalisella pulssin tunnustelulla voitaisiin estää vuosittain jopa tuhansia vakavia aivoinfarkteja.

Pulssin tunnustelun taito on tärkeä. Pulssia tunnustelemalla voi huomata sydämen sykkeen epäsäännöllisyyden, joka voi olla merkki eteisvärinästä. Eteisvärinä on yleinen sydämen rytmihäiriö, jonka vakavin seuraus on aivoinfarkti.
 

Eteisvärinä alkaa usein puuskittaisena, joten se jää usein terveydenhuollon vastaanotoilla huomaamatta. Pulssiaan säännöllisesti tunnusteleva ihminen voi kuitenkin itse havaita pulssinsa epäsäännöllisyyden. Kun rytmihäiriö löydetään ja saadaan hoitoon, vähenee potilaan aivoinfarktin riski selvästi.

Sydämen ja aivojen yhteys


Eteisvärinä on yhteydessä aivoterveyteen. Eteisvärinässä sydämen eteiset eivät supistele tehokkaasti, vaan ikään kuin värisevät. Kun veri ei liiku eteisissä kuten pitää, eteisiin voi muodostua verihyytymiä. Ne saattavat lähteä sydämestä liikkeelle aivoja kohti ja aiheuttaa siellä verisuonitukkeuman ja vaikean aivoinfarktin.

Eteisvärinästä johtuvat aivoinfarktit ovat muita aivoinfarkteja vaikeampia ja vammauttavampia. Ne myös johtavat muita infarkteja useammin kuolemaan.

Elämänlaatu kohenee heti

Eteisvärinän tunnistaminen pidentää ikää ja kohentaa elämänlaatua. Eteisvärinän oireita ovat väsymys, sydämen tykytys, jaksamattomuus ja huonovointisuus. Eteisvärinän hoitaminen helpottaa näitä oireita. Eteisvärinä voi myös olla täysin oireeton, mutta silloinkin se on aivoille vaarallinen. Kaksi kolmesta eteisvärinään liittyvästä aivoinfarktista voidaan ehkäistä lääkehoidolla.

Suomessa on todettu noin 100 000 ihmisen sairastavan eteisvärinää, mutta potilaiden todellisen määrän arvellaan olevan paljon tätä suurempi. Eteisvärinä on harvinainen alle 60-vuotiailla, mutta sitä vanhemmilla se yleistyy selvästi. Joka kymmenennellä yli 75-vuotiaalla on eteisvärinä. Eteisvärinän esiintyvyyden ennustetaan lisääntyvän 2-4-kertaiseksi vuoteen 2050 mennessä ilman ennalta-ehkäiseviä toimia – tämä tarkoittaa jopa 400 000 suomalaista.

Pulssin tunnustelu on helppoa


Pulssin tunnustelua käsin suositellaan siksi, että käytössä olevat verenpainemittarit eivät välttämättä tunnista pulssin epäsäännöllisyyttä ja eteisvärinä voi jäädä huomaamatta. Siksi kaikkien yli 60-vuotiaiden olisi hyvä tunnustella pulssiaan käsin joka päivä.

Lääkäriin tai hoitajaan kannattaa ottaa yhteyttä, jos

- aiemmin säännöllinen pulssi on toistetussakin mittauksessa epäsäännöllinen     pulssi on niin tiheä tai epäsäännöllinen, että sykkeestä ei saa selvää

- lepopulssi on nopeutunut selvästi aiemmasta tai hidastunut alle 50 lyöntiin minuutissa ilman selkeää syytä. Pulssin nopeutumisen syynä voivat olla esimerkiksi kuumeinen flunssa, liikunta tai lääkitys.

Lepopulssi on normaalisti 50-110 lyöntiä minuutissa, mutta kaikki poikkeamat tästä eivät ole vaarallisia. Pulssiin vaikuttavat muun muassa liikunta, stressi, hermostuminen, kipu, kahvin juonti, valvominen, tupakointi ja syöminen. Ajoittain tuntuva, hetkellinen epäsäännöllisyys pulssissa (”lyönti jää väliin”, ”muljahtaa”) johtuu yleensä vaarattomista sydämen lisälyönneistä.

Vuosittain noin 25 000 suomalaista sairastaa aivoverenkiertohäiriön. Sen hoidettavia riskitekijöitä ovat kohonnut verenpaine, tupakointi, sydänsairaudet (eteisvärinä), diabetes, sairastettu TIA-kohtaus, kohonnut veren kolesterolipitoisuus, ylipaino ja liikunnan puute.

Lähde: Aivoliitto
 

Sivuston sisällön käyttö markkinointi- ja myyntitarkoituksissa on ehdottomasti kielletty. Scanria Oy