Avoimen yliopiston erityispedagogiikan lehtori Lotta Uusitalo-Malmivaara tutki yhdessä Avoimen yliopiston lehtorin Juhani E. Lehdon kanssa lasten ja nuorten onnellisuutta.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että sekä yleinen että kouluonnellisuus olivat yläkouluun siirtymisen jälkeen laskeneet. Tyttöjen ja poikien välillä oli eroja onnellisuudessa. Sosiaaliset suhteet olivat molemmilla merkittävä, onnellisuutta lisäävä asia.
Tutkijat aloittivat vuonna 2009 keräämällä laajan aineiston kuudesluokkalaisista. Tutkimuksessa lapset valitsivat listasta tekijöitä, jotka lisäisivät heidän onnellisuuttaan. Tutkimus toistettiin kolme vuotta myöhemmin vastaajien ollessa peruskoulun yhdeksännellä luokalla. Toisella kierroksella mukaan saatiin puolet vastaajista ja heille esitettiin jälleen samat kysymykset.
Tyttöjen onnellisuus laski jyrkemmin kuin poikien
Tutkimuksessa kävi ilmi, että sekä yleinen että kouluonnellisuus olivat yläkouluun siirtymisen jälkeen laskeneet. Tulos oli odotusten mukainen, kertoo Uusitalo-Malmivaara. Onnellisuuden laskuun vaikuttavat monet fysiologiset ja psykologiset seikat sekä sosiaaliset suhteet.
Tyttöjen onnellisuus oli laskenut jyrkemmin kuin poikien. Uusitalo-Malmivaaran mukaan tämäkin tulos oli odotettu: yläkouluikäisillä tytöillä on kovia paineita muun muassa sekä ulkonäön että koulumenestyksen suhteen. Lisäksi masennusoireita ja uupumusta esiintyy tytöillä tässä vaiheessa enemmän kuin pojilla.
Tutkimuksen mukaan yhdeksännen luokan tyttöjen kouluonnellisuus putosi selvästi enemmän kuin poikien. Uusitalo-Malmivaaran mukaan ero johtuu siitä, että pojilla koulumenestys ei ole samalla tavalla arvostettua.
– Tytöillä on todella paineita menestyä koulussa ja tämän lisäksi ulkonäköpaineita. Jäin miettimään kasvatetaanko tytöt edelleen siihen, että tyttöjen on pakko menestyä koulussa pärjätäkseen elämässä, mutta pojat voivat pärjätä muutenkin? Kuitenkin tytöilläkin paljon riippuu sinnikkyydestä ja tahdosta.
Vahvuudet esiin ongelmiin keskittymisen sijaan
Uusitalo-Malmivaara kertoo, että hän halusi tutkimuksessaan selvittää niitä asioita, jotka tekevät lapset ja nuoret onnellisiksi. Tutkimus on keskittynyt ns. positiiviseen psykologiaan, jonka perusperiaatteen mukaan voidakseen hyvin ihminen tarvitsee muutakin kuin pahoinvoinnin poistamisen. Asiaa voisi verrata terveydenhoidon ja sairaanhoidon suhteeseen: terveyttä kannattaa vaalia muutenkin kuin keskittymällä hoitamaan sairauksia.
Uusitalo-Malmivaaran mielestä olisi tärkeää löytää uusia työvälineitä, joilla saisi esiin lasten ja nuorten vahvuuksia. Vahvuuksia voisi käyttää hyväksi lapsen tukemiseen sen sijaan, että etsitään aina vain ongelmia ja keskitytään niiden korjaamiseen.
Yksi työväline vahvuuksien löytämiseen on Pennsylvanian yliopiston Via Character Institute -tutkimuslaitoksen verkkosivuilta löytyvä strength measure -mittari. Mittaria käännetään parhaillaan suomeksi.
Lähde: Helsingin yliopisto
|
