Logoterapia on wieniläisen neurologin ja psykiatrin, professori Viktor E. Franklin (1905-1997) kehittämää henkistä, tarkoituskeskeistä psykologiaa ja filosofiaa. Logoterapian ihmiskäsitys on kolmiulotteinen. Fyysisen ja psyykkissosiaalisen ulottuvuuden lisäksi ihmisellä on henkinen ulottuvuus, jonka ominaisuuksia ovat muun muassa vapaus ja vastuu, eettisyys ja tahto tarkoituksen täyttämiseen.
Nykyihminen kohtaa eri elämänalueilla monenlaisia henkisiä ongelmia, jotka ratkaisemattomina ja virheellisesti ratkaistuina voivat aiheuttaa fyysistä ja psykososiaalista pahoinvointia ja häiriötä.
Logoterapiaa voidaan soveltaa työelämässä, kasvatuksessa ja opetuksessa, sosiaalityössä, sielunhoidollisissa keskusteluissa, somaattisessa ja psykiatrisessa hoidossa sekä elämäntaidollisessa ohjauksessa. Logoterapia tukee ihmisenä olemista ja siihen liittyvien ongelmien tarkoituskeskeistä ratkaisemista tässä ajassa.
Linkit (täydennetään myöhemmin)
- logoterapia työelämässä
- logoterapia kasvatuksessa, opetuksessa ja ohjauksessa
- logoterapia sosiaalityössä
- logoterapia ja sielunhoito
- logoterapia somaattisessa hoidossa
- logoterapia psykiatrisessa hoidossa
- logoterapia elämäntaitona ja henkisenä kasvuna