Lapsuuden epäsuotuisat elinolot ennustavat nuoren aikuisiän terveydelle haitallisia elintapoja ja huonoa terveyttä. Tämä käy ilmi valtiotieteen maisteri Laura Kestilän Helsingin yliopistolle tehdyssä väitöskirjasta.
Esimerkiksi vanhempien tupakointi ja alkoholinkäyttö periytyvät toimintamallina vanhemmilta lapsille ja monet lapsuuden ongelmat ennustavat nuorten aikuisten huonoa terveyttä. Kestilän mukaan myös vanhempien vähäisellä koulutuksella on yhteys nuoren aikuisen ylipainoon ja lihavuuteen. Tämä pätee erityisesti naisiin.
Koulutettu nuori aikuinen elää terveemmin kuin vähän kouluja käynyt
Pelkän perusasteen tutkinnon suorittaneilla nuorilla aikuisilla on usein epäterveellisemmät elintavat kuin paremmin koulutetuilla ikätovereillaan. Tämä näkyy selvästi esimerkiksi tupakoinnissa ja alkoholin suurkulutuksessa. Terveyttä edistäviä toimia suunnittelevien kannattaisikin kehittää erityisesti sellaisia toimintamalleja, jotka tuottavat tuloksia nimenomaan vähän kouluja käyneiden ryhmässä. Vähäinen koulutus on merkittävä riskitekijä terveyden kannalta.
Lapsuuden elinoloilla yhteys myös koulutusryhmittäisiin terveyseroihin Näitä eroja selittävät sekä lapsuuden epäsuotuisat elinolot että terveydelle haitalliset elintavat. Aikuisiän terveys ja terveyskäyttäytyminen ovat tulosta nykyistä sosiaalista asemaa ja elinoloja
Korkeammin koulutetut nuoret aikuiset kokevat itsensä terveemmiksi kuin vähän kouluja käyneet. edeltävistä elämänvaiheista. Terveyskäyttäytymisen muodot ja elinolot vakiintuvat ja sosioekonomiset terveyserot ilmaantuvat aikuisuuden kynnyksellä. Varhaisessa keski-iässä sosioekonomiset terveyserot ovat jo suuria.
Laura Kestilän Kansanterveyslaitoksella tehdyn väitöskirjan nimi on Polut terveyteen: Nuorten aikuisten terveyden, terveyskäyttäytymisen ja terveyserojen määrittäjät. Tutkimuksen aineisto on kerätty vuonna 2000–2001 osana Terveys 2000-tutkimusta. Mukana oli 1894 iältään18–29-vuotiasta nuorta aikuista.
Lähde: Helsingin yliopisto
|
