Syöpäjärjestöt ehdottavat, että Suomeen laaditaan kansallinen syöpäsuunnitelma. Yksi tärkeä syy kansalliselle suunnitelmalle on ikääntyvä väestö, jonka vuoksi hoidon voimavarat on nopeasti arvioitava ja potilaan asemaa vahvistettava.
Sosiaali- ja terveysministeriölle jättämässään aloitteessa Suomen Syöpäyhdistyksen ja Syöpäsäätiön hallitukset ehdottavat, että kansallisen ohjelman toteuttamisesta ottaisivat vastuun Syöpäjärjestöt ja julkinen valta yhdessä. Suunnittelu voisi alkaa nopeasti ja suunnitelman ensimmäiset osat valmistua kesällä 2009, järjestössä arvioidaan.
Useissa Euroopan maissa on syöpäsuunnitelma. Norjassa ja Tanskassa suunnitelmat ovat jo olemassa ja Ruotsin suunnitelma tulee valtiopäiväkäsittelyyn 2009 alussa.
Syöpäjärjestöjen pääsihteerin, lääketieteen ja kirurgian tohtori Harri Vertion mukaaN Suomessa suunnitelma pitää rakentaa vahvuuksiemme varaan. Julkisen vallan ja Syöpäjärjestöjen yhteistyö on toiminut hyvin esimerkiksi syöpäseulonnoissa, joissa Syöpäjärjestöjen vastuulla on ollut seulontojen suunnittelu, arviointi ja seulontakutsujen lähettäminen – ja myös osa itse seulontojen toteuttamisesta.
Toisaalta nopeasti ikääntyvän väestön takia tarvitaan nopeita toimia. Hoidon voimavarojen kokonaisarviointi tulisi tehdä ripeästi, sillä suurien ikäluokkien tulo syöpävaaralliseen ikään merkitsee valtavasti uusia syöpäpotilaita. Syöpään sairastuu 27 000 ihmistä vuosittain. Syövän kokeneita Suomessa on noin 200 000.
Syövänhoito on toistaiseksi toiminut hyvin ja kansainvälisissä vertailuissa hoitotulokset ovat teollistuneiden maiden kärkeä. Meillä on paljon hyviä ratkaisuja. Ne olisi nyt koottava kansalliseksi syöpäsuunnitelmaksi.
Suomen Syöpärekisteri arvioi, että vuoteen 2015 mennessä Suomessa on yli 30 000 uutta syöpäpotilasta vuosittain. Samaan aikaan hoidot monimutkaistuvat ja hoitoajat pitenevät. Syövästä selviytyy hengissä noin 60 prosenttia siihen sairastuneista ihmisistä.
Toinen pikaisesti toimia vaativa asia on potilaan vaikutusmahdollisuuksien lisääminen omassa hoidossaan. Jokainen on yksilö sairastuessaan syöpään ja hoidotkin yksilöllistyvät. Potilaiden on saatava lisää sananvaltaa.
Puhutaan potilaan polusta, joka tarkoittaa kokonaisuudessaan aikaa ensimmäisistä havaituista oireista tutkimuksiin ja syöpädiagnoosiin, hoidon kulkua ja kuntoutusta tai oireenmukaista hoitoa sekä saattohoitoa. Potilaan näkökulmasta asiat näyttävät joskus toisenlaisilta kuin terveydenhuollon näkökulmasta. Tarvitaan tutkimusta kuvaamaan tätä kokonaisuutta, kertomaan potilaan kokemuksista ennen hoitoa, sen aikana ja vielä hoidon jälkeenkin. Kysymys on laadusta potilaan määrittämänä. Polun osia on kuvattu yksittäisissä tutkimuksissa, mutta kokonaisuus puuttuu.
Lähde: Suomen Syöpäyhdistys ry
|
