Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöitä sairastavista tuli vuonna 2008 Kelan suurin kuntoutujaryhmä. Mielenterveyden häiriöiden vuoksi sai kuntoutusta 28 500 henkeä.
Vuosikymmenten ajan tuki- ja liikuntaelinten sairaudet olivat kuntoutuksen tärkein sairausryhmä, mutta ne jäivät viime vuonna lukumääräisesti toiseksi. Niiden vuoksi kuntoutettiin 28 370 henkeä.
Mielenterveyskuntoutujien määrä on kasvanut viime vuosina roimasti: vuosina 2000–2008 lisäys oli 75 %. Kuntoutujien kokonaismäärä kasvoi vastaava aikana vain 4,7 %. Psykoterapiaa sai vuonna 2008 kaikkiaan 14 100 asiakasta, mikä oli 8,3 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Psykoterapiaa saaneiden määrä on kaksinkertaistunut 2000-luvulla.
Kelan kuntoutusta sai vuonna 2008 kaikkiaan 86 300 henkilöä, mikä oli hieman vähemmän kuin vuotta aiemmin. Kuntoutusrahaa, jota maksetaan kuntoutusajan toimeentuloturvana, sai 58 100 henkilöä. Heidän lukumääränsä pieneni edellisvuodesta 1,6 %.
Kuntoutujista 60 % saa harkinnanvaraista kuntoutusta. Vuonna 2008 sitä järjestettiin 53 300:lle. Ammatillista kuntoutusta sai 14 300 ja vaikeavammaisten lääkinnällistä kuntoutusta 20 800 henkeä.
Kuntoutujia oli suhteellisesti eniten Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Lapissa Vähiten kuntoutujia oli Ahvenanmaalla sekä Itä-Uudellamaalla ja Päijät-Hämeessä. Siellä missä kuntoutujia on suhteellisesti muita enemmän, korostuu vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen merkitys. Etelä-Suomessa kuntoutus painottuu enemmän harkinnanvaraiseen kuntoutukseen.
Kuntoutujat olivat keskimäärin 46-vuotiaita. Selvästi muita nuorempia olivat vaikeavammaisten lääkinnällistä kuntoutusta saavat, jotka olivat keskimäärin 22-vuotiaita.
Kelan kuntoutusmenot olivat 300 miljoonaa euroa, mikä oli 1,4 % enemmän kuin vuonna 2007. Yksilöön kohdistuvaan kuntoutukseen käytettiin 295 miljoonaa euroa, joista kuntoutuksen osuus oli 236 miljoonaa ja maksettujen kuntoutusrahojen osuus 59 miljoonaa euroa.
Lähde: Kela
|
