Nivelrikosta kärsii jopa miljoona suomalaista. Tuoreen selvityksen mukaan nivelkivut haittaavat naisten arkipäivän toimia ja heikentävät elämänlaatua.
Nivelrikkopotilaat ovat erityisen huolissaan kipulääkityksensä riittämättömästä tehosta sekä tulehduskipulääkkeiden aiheuttamista vatsaoireista, jotka lisääntyvät, kun potilaat yhdistävät lääkärin määräämiin lääkkeisiin reseptivapaita tulehduskipulääkkeitä.
Riittämätön kivunhoito ajaa potilaan noidankehään: nivelrikon hoidon kannalta tärkeä liikunta hankaloituu ja kipu voimistuu. Riittämätön liikunta puolestaan altistaa ylipainolle, joka juuri tehdyn tutkimuksen mukaan on naisten nivelrikon merkittävin riskitekijä.
Tulokset käyvät ilmi lääkeyhtiö MSD Finland Oy:n ja Suomen Nivelyhdistyksen Kohdetutkimus Oy:llä teettämästä tutkimuksesta. Helmikuussa 2009 toteutetun tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää mm. nivelrikon yleisyyttä, riskitekijöitä ja hoitamiseen käytettyjä lääkkeitä ja niiden tehoa. Kyselytutkimus kohdistettiin 2000:lle satunnaisotoksella Väestörekisteristä poimituille 55–75-vuotiaille naisille.
Nivelrikko lisääntyy 65-vuotiaiden ikäryhmässä
Kun tutkimuksessa kysyttiin tyytyväisyyttä omaan terveydentilaan, suurimmaksi huolenaiheeksi mainittiin nivelrikko ja kulumat, seuraavaksi nousivat paino-ongelmat. Tyytymättömimpiä omaan terveydentilaansa olivat ne, joilla oli todettu nivelrikko. Tavallisimmin nivelrikkoon yhdistetään kipu ja nivelsärky, jotka vaikuttavat selviytymiseen niin arjessa kuin työelämässä.
Tutkimuksen vastaajista yli kolmannes (38 %) ilmoitti, että heillä on todettu nivelrikko. Lisäksi viidesosa vastaajista (19 %) epäili sairastavansa nivelrikkoa. Eniten nivelrikkoa esiintyi tutkimukseen vastanneilla 65–69-vuotiailla.
Kun vastaajilta kysyttiin nivelrikon aiheuttajaa, useimmin syyksi mainittiin ylipaino, jota esiintyy kolmasosalla vastaajista. Ylipaino on erityisen usein 55–59-vuotiaiden naisten riskitekijä (42 %). Perinnölliset tekijät ovat riskinä noin puolella vastaajista, joilla on todettu nivelrikko.
Nivelkipu haittaa työntekoa ja heikentää elämänlaatua
Työikäiset kokevat nivelkivut voimakkaimpina. Työssä nivelet joutuvat rasitukseen päivittäin, jolloin myös kiputuntemukset lisääntyvät ja voimistuvat. Nivelet myös altistuvat rasitukselle enemmän kuin yli 60-vuotiaiden ikäryhmässä. Yli puolet alle 60-vuotiaista vastaajista ilmoitti nivelkipujen vaikeuttavan työntekoa.
Lähes kaikki nivelrikkoa sairastavat vastaajat kertoivat kivun vaihtelevan eri päivinä tai eri vuorokauden aikoina. Vaihtelua on useimmin niillä, jotka ovat edelleen työelämässä.
Kaikista tutkimukseen vastanneista (n = 652) käytti kipulääkitystä 35 % (n = 231). Puolet kipulääkitystä käyttävistä nimesi nivelrikkokivun syyksi toistuvan, kuormittavan työn. Näin ilmoitti myös 60 % työssä käyvistä vastaajista.
Nivelrikkodiagnoosin saaneet vastaajat kokivat nivelrikkokivun voimakkaana tai hyvin voimakkaana. Näin ollen kivulla on merkitystä arjessa selviytymiseen niin kotona kuin työssä.
Eniten haittaa aiheuttaviksi nivelrikon oireiksi mainittiin nivelkipu liikkeessä (49 %) ja niveljäykkyys (37 %). Seuraavaksi useimmin haittaavat oireet olivat nivelkipu levossa (28 %), nivelen ulkomuodon muuttuminen (28 %) ja liikkumisen rajoittuminen (24 %). Jatkuvaa nivelkipua on keskimääräistä useammin 55–59-vuotiailla. Kivunlievitykseen lääkkeitä käyttävillä työssä olevilla on muita useammin jatkuvaa nivelkipua.
Nivelrikkoa sairastavista vastaajista useimmat ilmoittivat nivelrikkoa esiintyvän useammassa kuin yhdessä nivelessä. Keskimäärin nivelrikkoa esiintyi kolmessa nivelessä. Useimmin nivelrikon vastattiin esiintyvän polvissa (51 % vastaajista) ja sormissa (48 %). Nivelrikkoa esiintyi myös lonkissa (29 %), selässä (23 %), niskassa (22 %) ja olkapäässä (21 %).
Kipulääkitystä käyttävistä kaksi kolmasosaa kertoi nivelkipujen vaikuttavan liikuntaharrastuksiin. Työssäkäyvistä neljä viidesosaa ilmoitti nivelkipujen vaikeuttavan heidän työntekoa.
Tutkimuksen mukaan kuitenkin liikunta ja reseptikipulääkkeet ovat kaksi eniten auttanutta nivelrikkokivun hoitomuotoa.
Kipu hallintaan ja sen jälkeen liikkumaan
Liikunnalla on suuri merkitys nivelkipujen hoidossa. On kuitenkin tärkeää, että kipu saadaan hallintaan ennen liikunnan aloittamista, jottei potilaalle aiheudu lisää vammoja vääristä liikeradoista tai liian voimakkaista harjoitteista.
- Kivun hoidon lähtökohtana on pyrkimys estää kivun kroonistuminen. Tässä riittävän tehokkaalla lääkehoidolla on keskeinen merkitys. Kivun saaminen hallintaan on tärkeää, koska kovin kivuliaana liikkuminen ja harjoittelu ei tuo toivottua tulosta, toteaa ylilääkäri, fysiatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Jukka Pekka Kouri.
- Kipu onkin saatava ensin kuriin. Näin vältymme noidankehältä, joka syntyy, kun kipu estää nivelrikolle tärkeän hoitomuodon eli liikkumisen. Liikkumisen puute ajaa potilaan kehään, jossa ylipainon uhka kasvaa.
Kipulääkitykseen lisää tehoa
Lähes puolet vastaajista oli tyytymättömiä kipulääkitykseensä. Tyytymättömimpiä olivat 55-59-vuotiaat eli työikäiset. Lääkehoidossa vastaajia huolestuttivat eniten lääkityksen riittämätön teho ja lääkkeiden aiheuttamat vatsavaivat, jotka olivat huomattavan merkittävä tyytymättömyyttä aiheuttava syy erityisesti työssä käyvillä vastaajilla.
Tutkimukseen vastanneista nivelrikkoa sairastaneista naisista 62 % käyttää lääkkeitä tai joitain muita tuotteita kivun hoitoon. Todennetusti nivelrikkoa sairastavista 73 % käyttää kipulääkitystä. Keskimääräistä vähemmän kivunlievitystä käyttävät 60–64-vuotiaat nivelrikkoa sairastavat naiset. Eniten kivunlievitystä käyttäviä on 65–69-vuotiaiden ryhmässä. Lääkitystä käyttävistä 44 % suosii kerran päivässä annosteltavaa lääkettä.
Enemmän tietoa ennaltaehkäisystä ja hoidosta
Tutkimukseen osallistuneet kaipasivat tietoa nivelrikosta sairautena - mistä se johtuu, miten se kehittyy, miten sitä voi ennaltaehkäistä ja miten sen etenemistä voi hidastaa. Samoin halutaan tietoa tehokkaista ja terveellisistä hoitomuodoista ja hoitoon sopivasta liikunnasta sekä ravitsemuksesta. Selvästi useimmin lisätieto haluttaisiin saada lääkäriltä. Ne, joilla nivelrikko on todettu, luottavat erityisen paljon lääkärin antamaan informaatioon. Tutkimuksessa saaduista vastauksista ilmeni myös, että lääkäreiltä odotetaan nykyistä vakavampaa suhtautumista nivelrikkoon ja sen aiheuttamaan kipuun.
Myös lääkehoidosta tarvitaan lisää tietoa. Potilaat käyttävät lääkärin reseptillä määräämien tulehduskipulääkkeiden lisäksi reseptivapaita tulehduskipulääkkeitä. Yhdistämällä tällä tavoin erilaisia tulehduskipulääkkeitä ei kivunhoitoon välttämättä saada lisää tehoa, mutta sen sijaan haittavaikutukset lisääntyvät. Tämä kertoo osaltaan siitä, että lääkeneuvonta on ollut puutteellista. Tämä antaakin haastetta koko terveydenhuoltohenkilöstölle - niin lääkäreille, hoitajille kuin apteekkihenkilöstölle.
Lähde: MSD Finland Oy
|
