Työterveyslaitoksen ja Lontoon yliopiston yhteistyönä tehdyssä tutkimuksessa osoitetaan, että pitkät työpäivät voivat vaikuttaa älylliseen suoriutumiskykyyn.
Tulokset julkaistiin kansainvälisessä American Journal of Epidemiology -lehdessä. Suomessa ylitöitä tehdään eniten kuljetusalalla ja tietotyössä.
Kyseessä on tiettävästi ensimmäinen laaja seurantatutkimus maailmassa, jossa työpäivän pituuden ja älyllisen suorituskyvyn muutoksia on selvitetty toistomittauksin. Tulokset antavat selviä viitteitä siitä, että pitkillä työpäivillä saavutetut hyödyt saadaan yksilön terveyden ja toimintakyvyn kustannuksella.
Syytä siihen, miksi pitkät työpäivät heikentävät älyllistä suoriutumiskykyä, ei vielä tiedetä. Taustalla saattaa olla useita tekijöitä, esimerkiksi lisääntyneet unihäiriöt, masennus, epäedulliset elämäntavat ja verisuonisairaudet. Kaikki nämä tekijät voivat heikentää aivojen toimintaa ja vaikuttavat siten suoriutumiskyvyn heikentymiseen.
Tutkimuksessa mukana yli 2000 julkisen sektorin työntekijää
Tutkimukseen osallistui 2214 keski-ikäistä englantilaista Whitehall II -tutkimuksessa mukana olevaa julkishallinnon työntekijää. Heille tehtiin viisi erilaista älyllistä suoriutumista mittaavaa testiä vuosina 1997–99 ja 2002–04. Hyvin pitkää työpäivää (yli 55 tuntia viikossa) sekä keskipitkää työpäivää (41–55 tuntia) tekevien suoriutuminen sanavaraston laajuutta mittaavassa testissä oli jo tutkimuksen alkutilanteessa heikompi kuin normaalityöpäivää (35–40 tuntia) tekevillä. Seurantamittauksessa molempien ylityöryhmien suoriutuminen oli heikompaa sekä sanavarastotestissä että päättelykykyä mittaavassa testissä normaalityöpäivää tekeviin verrattuna.
Havaitut yhteydet olivat kasautuvia; mitä enemmän ylityötä, sitä heikompaa oli suoriutuminen testeissä. Pitkää työpäivää tekevät myös nukkuivat vähemmän kuin muut, potivat enemmän masennusoireita ja käyttivät enemmän alkoholia kuin normaalipituista työpäivää tekevät. Tutkimusjoukon seuranta jatkuu tulevaisuudessa, sillä on tärkeää selvittää ovatko toimintakyvyn muutokset pysyviä ja lisäävätkö ylipitkät työpäivät mahdollisesti myös dementian vaaraa.
Suomessa ylityön tekeminen on yleisintä kuljetusalalla ja tietotyössä
Aiemmin Työterveyslaitoksella toteutetun valtakunnallisen Työ ja terveys Suomessa 2006 -tutkimuksen mukaan noin kolmannes työntekijöistä tekee ylityötä korvausta vastaan. Kyselyssä keskimäärin pisintä työpäivää tehtiin kuljetus- ja liikennealalla, jossa 45 prosenttia vastaajista oli tehnyt ylitöitä. Suomessa tehdään ylityötä myös ilman korvausta: palkatonta ylityötä kertoi tehneensä 14 prosenttia vastaajista. Yleistä ylityö oli myös tietotyössä (33 prosenttia korvausta vastaan, 24 prosenttia ilman korvausta), ja voimakkainta kasvu on ollut hallinto- ja toimistotyössä, jossa palkattoman ylityön tekeminen lisääntyi 16 prosentista 23 prosenttiin. Tietotyöhön tutkimuksessa luettiin hallinto ja toimistotyön lisäksi myös tekninen, tieteellinen ja taiteellinen työ.
Lähde: Työterveyslaitos
|
