Laajan tutkimuksen tulokset tukevat suositusta käyttää ruokavaliossa pehmeitä rasvoja kovien rasvojen sijaan sepelvaltimotaudin riskin pienentämiseksi.
Ruoan koviksi rasvoiksi kutsutut tyydyttyneet rasvahapot suurentavat veren kolesterolipitoisuutta ja lisäävät siten sydän- ja verisuonitautien riskiä. Harvardin yliopiston johtama tutkimus tuo lisävalaisua keskusteluun siitä, millä energialähteellä tyydyttyneiden rasvahappojen saantia ruokavaliossa pitäisi korvata.
Tutkimusprojektissa yhdistettiin 11 isoa, 1960–1980 -luvuilla kerättyä seuranta-aineistoa Euroopasta ja Yhdysvalloista. Suomesta mukana olivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Autoklinikka- ja Syövänehkäisytutkimukset. Tutkimusaineistoihin kuului yhteensä lähes 350 000 yli 35-vuotiasta henkilöä, joista naisia oli 71 prosenttia. Osallistujia seurattiin 4–10 vuotta. Seuranta-aikana todettiin 5249 sepelvaltimotautitapahtumaa sekä 2155 sepelvaltimotautikuolemaa.
Aineistosta selvitettiin, miten sepelvaltimotaudin riski muuttui, jos ruokavaliossa vähennettiin tyydyttyneitten rasvahappojen saantia ja korvattiin se vastaavalla energiamäärällä monityydyttämättömiä rasvahappoja, kertatyydyttämättömiä rasvahappoja tai hiilihydraatteja. Hyödyllisimmäksi osoittautui korvaaminen monityydyttämättömillä rasvahapoilla.
Sepelvaltimotautitapahtumien riski pieneni 13 prosenttia ja sepelvaltimotautikuolemien riski 26 prosenttia, kun 5 prosenttiyksikköä kokonaisenergian tyydyttyneistä rasvahapoista korvattiin monityydyttämättömillä rasvahapoilla. Kertatyydyttämättömillä rasvahapoilla korvaaminen ei vaikuttanut riskiin. Hiilihydraateilla korvaaminen lisäsi sepelvaltimotautitapahtumien riskiä 7 prosenttia, mutta sepelvaltimotautikuolemiin sillä ei ollut vaikutusta. Tämä analyysi ei anna tietoa trans-rasvahappojen vaikutuksista, koska luotettavia tietoja niiden saannista seurannan aikana ei ollut käytettävissä.
Tulos on sopusoinnussa aiempien eri tutkimuksista peräisin olevien havaintojen kanssa. Jo 50 vuotta sitten osoitettiin, että monityydyttämättömät rasvahapot alentavat veren kolesterolitasoa. Lisäksi on vakuuttavaa näyttöä siitä, että veren kolesterolipitoisuuden alentaminen muun muassa ruokavalion ja lääkkeiden avulla pienentää sydän- ja verisuonitautien riskiä.
Suomessa tyydyttyneiden rasvojen saanti on pienentynyt 1960-luvun lopulta noin 6 prosenttiyksikköä energiasta ja monityydyttämättömien noussut noin 3 prosenttiyksikköä energiasta eli miltei kaksinkertaistunut. Hiilihydraattien osuus on pysynyt jokseenkin samana. Sydän- ja verisuonitautikuolemien määrä on laskenut työikäisessä väestössä samana aikana noin 80 prosenttia. Suomessa rasvojen kokonaissaanti on jo hyvällä tasolla, mutta öljyjen ja öljypohjaisten rasvojen käyttöä pitäisi lisätä kovien rasvojen sijaan.
Lähde: THL
|
