Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan univajeella, mielialan ja aineenvaihdunnan häiriöillä on yhteisiä perintötekijöitä.

Tutkimuksessa tunnistettiin yleisiä perinnöllisiä geenimuotoja, jotka vaikuttavat unen pituuteen. Esimerkiksi TRIB1-geenin aiemmin rasva-aineenvaihduntaan liitetty variaatio vaikutti myös normaalin unen pituuteen.
 

Huumeiden käyttö on pysynyt viime vuodet Suomessa melko vakaana. Vuodesta 2010 lähtien tilanne on kuitenkin osittain heikentynyt.

Opioidit olivat ensisijainen ongelmapäihde 59 prosentille hoitoyksikköihin hakeutuneista asiakkaista vuonna 2011. Viime vuosina lähes kaikki opioidien käyttö Suomessa on ollut lääkeopioidien käyttöä.
 

Masennuslääkkeiden käyttötapoja tulisi korjata. Viimeisimpien tutkimusten mukaan masennuslääkkeet eivät itsessään paranna. Ne sen sijaan palauttavat tiettyjen aivoalueiden mahdollisuuden korjata virheellisiksi muodostuneita hermosoluyhteyksiä.

Paraneminen edellyttää, että kytkennät ohjataan oikeanlaisiksi harjoittelun, kuntoutuksen tai terapian avulla.
 

Erityisesti poikien heikolla lukutaidolla on kauaskantoiset vaikutukset, selviää Helsingin yliopistossa tehdystä väitöksestä.

Väitös tutkii lukemisvaikeuksia ja lukutaidon kehittymistä suomalaisessa osa-aikaisessa erityisopetuksessa. Luokan ja opettajan vaikutus niin sanottuun tekniseen lukutaitoon ja sen vaihteluun on suuri.
 

Noin kolmasosalla suomalaisista työikäisistä esiintyy unettomuusoireita ja vajaalla kymmenesosalla on pitkäkestoinen unettomuushäiriö.

Erityisesti pitkäkestoisen unettomuuden hoidossa lääkehoito pikemminkin vaikeuttaa kuin helpottaa kokonaistilannetta. Lääkkeettömiä menetelmiä on kuitenkin liian vähän tarjolla.
 

Työelämään palanneet rintasyövän sairastaneet kokevat työkykynsä vain hieman heikommaksi kuin muut.

Työkykyä alentaa mm. esimiehen ja työtovereiden välttelevä käyttäytyminen. Syövän sairastaneet vaihtavat harvoin työpaikkaa tai ammattia sairautensa takia.